Valtuustoaloite / Selvityksen käynnistäminen vaelluskalahankkeista / Jussinniemi, Flöjt ja muut

Maakuntavaltuusto 09.12.2024 § 30

Asian esittely

Maakuntavaltuusto 9.12.2024

Toimenpidealoite

Pohjois-Pohjanmaan liitto toimeenpanee EU:n vesipuitedirektiiviä ja EU:n ennallistamisasetusta mm. pikaisesti palauttamalla kaikki vaelluskalat luonnonmukaisilla ohitusuomilla Oulu- ja Iijokeen, Merikosken kosken palauttamista, Pyhäjoen ja Siikajoen patojen purkua ja Kuusingin kanavan lopullista ennallistamista

Perustelut:

Voimalayhtiöiden rakentamat padot Iijoella ovat olennainen osa alueen energiantuotantoa, mutta ne aiheuttavat myös haasteita vaelluskaloille, kuten lohille. Padot estävät kalojen luontaiset vaellusreitit niiden siirtyessä kutualueille ja takaisin, mikä yksiselitteisesti heikentää kalakantojen elinvoimaisuutta ja vaikuttaa koko joen ekosysteemiin kielteisesti.

Iijoen osalta on toteutettu toimia, joilla on pyritty parantamaan tilannetta. Kuitenkin toimet ovat hyöty-kustannus näkökulmasta tehottomia.

Vaikka tällaiset toimenpiteet ovat askel oikeaan suuntaan, tutkimukset osoittavat, että padot edelleen uhkaavat kalojen elinympäristöjä maailmanlaajuisesti.

On tiedossa ja on tutkimusta siitä, että padot rajoittavat merkittävästi kalojen liikkumista niiden luontaisilla reiteillä, mikä rajoittaa niiden lisääntymiskykyä ja vaikuttaa negatiivisesti koko ekosysteemin toimintaan.

Tekniset ratkaisut ovat tehottomia verrattuna luonnonmukaisiin ratkaisuihin. Lisäksi vallitseva oikeus- ja lakitulkinnat, siitä mitä ja miten voimayhtiöiden tulisi toimia jokien ja vaelluskalojen kanssa, on menossa oikeaan suuntaan, myös tämä vie pohjaa teknisiltä ratkaisuilta hoitaa vaelluskalakantaa ja joki-ekosysteemiä.

EU:n-ennallistamisasetuksen näkökulmasta Oulu-, ja Iijoen vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen luonnonmukaisilla nousu- ja ohitusuomilla olisi merkittävä teko luonnon kannalta ja lisäksi tuottaa ennallistamisasetuksen vaatimaa ennallistamista. Edistetään Kiiminkijoen, Kuivajoen ja Olhavanjoen vesistöjen määrittelyä erityisvesistöiksi joissa parannetaan EU:n ennallistamisasetuksen hengessä vedenlaatua uhanalaisten vaelluskalojen kutuolosuhteiden parantamiseksi. Pyhäjoella, Siikajoella ja Kalajoella sekä Koillismaalla selvitetään pienvesivoimaloiden purkua, ja edistetään luonnonmukaisia ohitusuomia ja koskikunnostuksia sekä vedenlaadun parantamista.

Iijoen kaltaisilla joilla tarvitaan luonnonmukaisia ohitusreittejä, jotka mahdollistavat kalojen esteettömän vaelluksen niiden luontaisilla reiteillä. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan sekä alavirtaan että ylävirtaan suuntautuva kalojen liike. Tällaiset ohitusreitit eivät ainoastaan edistä kalojen eloonjäämistä ja lisääntymistä, vaan ne voivat myös parantaa paikallista kalastusta ja matkailua, mikä hyödyttää alueen taloutta ja säilyttää sen luonnon monimuotoisuuden.

Ongelmana on voimalaitosten omistajien nuukuus padotusta vedestä, kun luonnonmukaisessa purossa juoksevaa vettä ajatellaan menetettynä tehona.

Lohi Iijokeen 2 -hanke ja vastaavat toimenpiteet ovat siis tärkeitä, mutta niiden tehokkuutta ja kattavuutta tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää, jotta voidaan varmistaa Iijoen kalakantojen ja koko ekosysteemin terveys ja kestävyys pitkällä tähtäimellä.

Jotta Lohi Iijokeen todella palaa tarvitaan luonnonmukaisia nousu uomia/puroja jolla kalat voivat ohittaa voimalaitokset.

Esitämme toimenpidealoitteena, että Pohjois-Pohjanmaan liitto käynnistää selvityksen hankkeesta jossa Iijokeen ja Oulujokeen tehtäisiin luonnonmukaiset ohitusreitit vaelluskaloille ja ympäristövirtaamat vanhoihin kuivin uomiin

Lisäksi esitämme toimenpidealoitteena selvitystä hankkeesta, joilla tuettaisiin pienempien voimalaitosten ohittamista tai purkua – esimerkkinä Pyhäjoen Hourukoski jonka teho on 0,5MW eli kymmenes osa yhdestä nykyaikaisesta tuulivoimalasta.

Oulussa 9.12.2024

Jouni Jussinniemi ja Mika Flöjt

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Vihreiden valtuustoryhmä

Puheenjohtajan esitys

Maakuntavaltuusto lähettää aloitteen maakuntahallituksen käsiteltäväksi.

Päätös

Maakuntavaltuusto lähetti aloitteen maakuntahallituksen käsiteltäväksi.

Merkittiin, että Pekka Kainua, Liisa Ojantakanen ja Tiina Hanhikorpi poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 12.52.

Mkh 17.12.2024 § 207

Valmistelija

Hallintojohtaja Toni Saranpää, p. 040 685 4052

Maakuntajohtajan esitys

Maakuntahallitus päättää, että aloite lähetetään suunnittelu ja osaaminen -vastuualueen valmisteltavaksi.

Päätös

Päätöesitys hyväksyttiin.

Merkittiin, että Janne Kuoppamäki poistui asian käsittelyn aikana klo 12.23.

Mkh 19.01.2026  

PPL/620/00.01.03/2024

Selostus asiasta

Pohjois-Pohjanmaan liitto edistää osaltaan EU:n ennallistamisasetuksen toteuttamista ja vesipuitedirektiivin toimeenpanoa. Kuitenkin käytännön toimet toteuttavat suurelta osin muut toimijat ja seurantavastuu on pitkälti valtion toimijoilla. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2026–2029 on laajasti huomioitu maakunnan ympäristö ja luonto. Maakunnassa edistetään laadukasta ja vetovoimaista ympäristöä ja turvataan luonnon monimuotoisuutta. EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa valmistellaan valtakunnallisesti.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on tehty monia tärkeitä vaelluskalojen elinolosuhteita parantavia toimenpiteitä viime vuosina: virtavesikunnostuksia, kalateitä, vanhojen jokiuomien vesittämisiä, kalastuksen säätelytoimenpiteitä jne. Pohjois-Pohjanmaan liitto ei lähtökohtaisesti ole tällaisten toimenpiteiden ensisijainen toteuttaja. Pohjois-Pohjanmaan liitolla on kuitenkin ollut tärkeä rooli Iijoen vaelluskalahankkeiden hallinnoijana viime vuosien aikana. Rooli on muotoutunut Iijoen otva -hankkeen (Iijoen vesistövisio) hallinnoinnin pohjalta.

Mikäli Pohjois-Pohjanmaan liiton roolia laajennettaisiin vaelluskalatoimenpiteissä myös muille jokialueille, vaatisi se rahoituksen hakemista näihin hankkeisiin, omarahoituksen kattamista kuntarahoituksella ja liiton nykyisten henkilöstöresurssien kasvattamista. Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo luontevaksi, että maakunnan vaelluskalahankkeissa on laajasti eri toteuttajia ja että hanketoimintaa ei keskitetä yhdelle toimijalle kuten maakuntaliitolle. On olennaista, että hanketoiminta ponnistaa paikallisesta aktiivisuudesta ja tietämyksestä. 

Pienten patojen purku/käytöstä poistaminen on yleistynyt ympäri Suomea, myös Pohjois-Pohjanmaalla. On oletettavaa ja toivottavaa, että tarpeettomien tai energiatuotannon kannalta vähämerkityksisien patojen käytöstä poistaminen jatkuu. Kukin kohde tulee kuitenkin tarkastella erikseen ja on tehtävä kustannustehokkaita ratkaisuja eri intressit huomioiden.

Valtuustoaloitteeseen pohjautuen Pohjois-Pohjanmaan liitto järjesti ”Pohjois-Pohjanmaan jokivesistöt ja vaelluskalat” -tilaisuuden marraskuussa 2025. Tilaisuudessa esiteltiin Pohjois-Pohjanmaan liitossa aiemmin valmistunut selvitys ”Vaelluskalojen luontaisen elinkierron palauttamismahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan jokivesistöissä” ja tarkasteltiin maakunnan vaelluskalajokien tilaa ja niihin kohdistuvia paineita vesienhoitonäkökulmasta. Lisäksi käsiteltiin tapausesimerkkeinä Liminkaojaa ja Pattijokea. Tilaisuudessa oli noin 30 osallistujaa maakunnan eri alueilta ja he edustivat laajasti eri sidosryhmiä (mm. kunnat, kalatalousalueet, yhdistykset, ELY-keskus, Luonnonvarakeskus). Tilaisuus sai positiivista palautetta ja vastaava tilaisuus toivottiin järjestettävän uudestaan esimerkiksi vuosittain tai 1–2 vuoden välein. Pohjois-Pohjanmaan liitto sitoutuu tilaisuuksien järjestämiseen.  

Kun elvytetään uhanalaisia vaelluskalakantoja, on tärkeää huomioida, että kalakannat eivät elvytysvaiheessa useinkaan kestä kalastusta. Kalastusmatkailu ei ole ensisijainen lähitulevaisuuden tavoite esimerkiksi Iijoen vaelluskalahankkeissa. Mikäli maakunnan jokien vaelluskalakannat elpyvät vuosien saatossa, voidaan kalastusta vähitellen avata. Usein elvytysvaiheessa tarvitaan pikemminkin voimakkaampaa kalastuksen säätelyä.  

Iijoen Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusreitti osana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimia Iijoen vaelluskalahankkeita. Lohi Iijokeen 2 -hankkeessa kehitetään ja tutkitaan reitin toimintaa monin tavoin. Muita hankkeen toimenpiteitä ovat mm. pienpoikasten istuttaminen sekä nousukalojen ja smolttien ylisiirrot. Kesällä 2025 smoltteja saatiin Haapakoskella kiinni yli 8600 kpl ja ne kuljetettiin patojen ohi merivaellukselle. Alasvaellusreitti vaikuttaa lupaavalta ratkaisulta. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, jotta voidaan tehdä päätöksiä siitä, onko ratkaisu toteuttamiskelpoinen myös Iijoen alaosan muilla padoilla. Iijoella tehtävä tutkimus hyödyttää myös muita rakennettuja jokia. Lohi Iijokeen 2 -hanke jatkuu syksyyn 2027.

Iijoen pääuoman alaosan voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamista käsitellään tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeudessa. Velvoitemuutos etenee omana prosessinaan ja siitä aikanaan tuleva ratkaisu ohjaa Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämistä.

Iijoen pääuoman alimmalle voimalaitokselle ja säännöstelypadolle on suunniteltu kalatiet. Kalateiden rakentamiselle on voimassa olevat vesiluvat. Raasakan vanhaan uomaan valmistui syksyllä 2025 mittava mallinnustyö, jossa tarkasteltiin vanhan uoman mahdollisuutta toimia lohien ja taimenten lisääntymis- ja poikastuotantoalueena ja vaellusreittinä. Raasakan voimalaitoksella on myös käytössä kalasydän-kalatie, joka voi toimia vähintään myöhemmin rakennettavia kalateitä tukevana ratkaisuna ja sitä hyödynnetään jo nykyisellään lohien ja taimenten ylisiirtopyynnissä. Raasakan osalta seuraava vaihe on päättää toteutettava kokonaisratkaisu patojen ohittamiseksi.

Jokainen kalatie tulee rakentaa tapauskohtaisesti huomioiden patoympäristö. Luonnonmukaisia kalateitä voidaan pyrkiä tekemään, mutta usein niihinkin joudutaan rakentamaan teknisiä osuuksia. Kalatieratkaisut tulee tehdä toiminnallisuus/tehokkuus edellä, riippumatta kalatietyypistä.

Oulujoella keskeisin lähitulevaisuuden toimenpide on edelleen selvittää Merikosken alueen jatkuvaa vesittämistä. Vesittämisellä olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia vaelluskaloille ja vesiympäristölle. Asiassa on kuitenkin huomioitava monet tekniset ja taloudelliset kysymykset.

Pohjois-Pohjanmaan liitto näkee maakunnan vaelluskalakantojen elvyttämisen tärkeänä. Vaelluskaloilla on tärkeä rooli niin ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti. Elvyttämistyö vaatii eri toimijoiden pitkäjänteistä sitoutumista. Vaelluskalat tarvitsevat laadukkaita lisääntymisympäristöjä, joten vedenlaadulla on suuri merkitys kokonaisuudessa. Patojen ohittamisen/purkamisen, virtavesikunnostusten ja muiden toimenpiteiden ohella tarvitaankin jatkossa entistä enemmän panostusta valuma-alueilla tehtäviin toimenpiteisiin. Tähän EU:n ennallistamisasetus tuonee lisää resursseja.  

Yhteenvetona valtuustoaloitteen esityksistä todetaan seuraavaa:

Iijoen käynnissä oleva kalatalousvelvoitteiden muutosprosessi määrittää pitkälti Iijoelle tehtävien toimenpiteiden (vaellusyhteydet, pienpoikasistutukset ja muut tukitoimet) suunnan ja vastuut. Oulujoella aloitteen mukaisia toimia on selvitetty (Kalastonhoidon kehittäminen Oulujoen vesistössä, Härkönen ym. 2023). Oulujoen kalateihin liittyvistä toimenpiteistä vastaavat ensisijaisesti muut organisaatiot kuin Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Pienempien voimalaitosten ohittaminen ja purku tapahtuu aina tapauskohtaisesti ja edellyttää aluelähtöistä aktiivisuutta. Pohjois-Pohjanmaan liitto edistää asiaa ensisijaisesti ajankohtaista tietoa seuraamalla, välittämällä ja kutsumalla toimijoita säännönmukaisesti yhteen. Maakunnan liiton roolin kasvattaminen edellyttäisi käytännössä hankerahoituksen, vastinrahana olevan kuntarahoituksen sekä henkilöstöresurssien kasvattamista. Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä valtion aluehallinnon rooli asiassa on keskeinen.

Valmistelija

Suunnitttelujohtaja Markus Erkkilä, p. 040 685 4045, Projektipäällikkö Mirko Laakkonen

p.  040 685 4036

Maakuntajohtajan esitys

Käsittelytiedot

Päätös